Sähkötreffit Lahdessa 12-15.3.2015 haastattelu
Messuilla pääsee keskustelemaan sähkömiesten kanssa
Jos koti saisi päättää, se tarkistuttaisi sähköt muutaman vuoden välein
Kipinöi, särisee, välkkyy ja värisee – olisiko syytä kutsua sähkömies tarkistamaan syy ja pistämään kaikki kuntoon. Onko jo aika vaihtaa valaistus uusiin ledeihin… mutta millaisiin? Vai pitäisikö oikeastaan uudistaa koko sähköistys? Entä mikä vaikutus sillä olisi asuntoni arvoon?
Muun muassa näitä asioita voi tänä viikonloppuna (13. - 15.3.2015) pohtia osaavien sähkömiesten kanssa Lahden Messukeskuksessa RAKSA 2015 -messujen osastolla C7f. Sähköistysalan yhteisen Sähkötreffit-palvelun osastolla löydät alueen sähkömiehiä valmiina keskustelemaan kodin sähköistyksen kysymyksistä ja esittelemään eri vaihtoehtoja.
Ledien käyttömahdollisuuksia ei Jouko Tuomi Ky:n toimitusjohtaja Jouko Tuomen mukaan vielä tunneta tarpeeksi. Tuomi on yksi reilusta 260:sta valtakunnalliseen Sähkötreffit-verkkopalveluun kuuluvasta sähköurakoitsijasta, jotka jatkuvasti törmäävät kuluttajien hämmennykseen ledeihin liittyen. Ledit tarjoavat täysin uudenlaisia valaistusmahdollisuuksia.
- Pienikokoisina moduuleina ja taipuisina nauhoina ledit voidaan sijoittaa paikkoihin, joihin halogeeneja ei voinut asentaa. Ledit korvaavat perusvalaistuksen, mutta lisäksi niillä voi leikitellä: seinän listoihin kätketyillä ledeillä valon väriä voi vaihtaa oman tunnelman, sisustuksen ja vuodenaikojen mukaan, Tuomi kuvailee. Ledi ei silti sovellu ihan joka paikkaan. Ledeissä on suuria laatueroja, ja valinnoista kannattaa keskustella osaavan sähkömiehen kanssa.
Jouko Tuomi muistuttaa, että jo pienillä sähköistyksen muutoksilla vaikutetaan arjen sujuvuuteen, energialaskun suuruuteen ja kodin turvallisuuteen.
- Muutaman vuoden välein on hyvä kutsua sähkömies kotiin tarkistamaan sähköistykset läpi ja varmistamaan, että kaikki on kunnossa. Myös sähköistys vanhenee ja mahdolliset omatoimisesti tehdyt sähkökytkennät tulee purkaa, sillä ne voivat olla hengenvaarallisia, tietää Tuomi.
Sähkömiehen tapaamisen yhteydessä voi jutella myös siitä, millä tavoin kodin toiminnallisuutta, elämisen mukavuutta ja asunnon arvoa voisi sähköistyksen ratkaisuin parantaa. Uudistettavaa monesti riittää, mutta kaikkea ei tarvitse uudistaa kerralla. Sähkötyöt voi halutessaan jaksottaa tehtäviksi omalle kukkarolle sopivaan tahtiin.
- Messut on hyvä paikka sopia tapaamisia sähkömiesten kanssa eli tehdä sähkötreffejä, Jouko Tuomi vinkkaa ja muistuttaa, että sähkötyöt eivät ole jokamiehen oikeus vaan ne pitää teettää ammattilaisella. Valtakunnallisen Sähkötreffit-palvelun sivusto www.sahkotreffit.fi sisältää runsaasti esimerkkejä ja tietoa asumismukavuuteen, energiatehokkuuteen ja sähköturvallisuuteen liittyen. Lähistöllä toimivat ammattitaitoiset sähköasentajat löytyvät sieltä helposti.
Lisätiedot toimittajille:
- Jouko Tuomi, Jouko Tuomi Ky, puh. 0400 547 395, sahkourakointi.tuomi@gmail.com
- Sähkötreffit-palvelumallista lisätietoja antaa viestintäjohtaja Paula Ihamäki, STUL ry, puh 09 547 610, paula.ihamaki@stul.fi
sahkotreffit.fi on sähköistysalan yhteinen verkkopalvelu, joka auttaa löytämään ammattitaitoisen sähköasentajan läheltä kotia. Tavoitteena on parantaa kotien energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja sähköturvallisuutta.
Sähkötreffit-palvelun tuottavat Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Sähkösuunnittelijat NSS ry.
Tee se itse -sähkötyöt
Varsinaisia sähkötöitä saavat tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset. Tiettyjä pieniä sähkötöitä saa tehdä myös tavallinen sähkön käyttäjä, jos osaa varmasti tehdä ne oikein ja turvallisesti. Eräiden pienten korjaustoimenpiteiden turvalliseen tekemiseen löydät ohjeet Kodin sähköturvallisuusoppaasta. Muista aina noudattaa myös sähkötarvikkeiden mukana seuraavia asennus- ja käyttöohjeita.
Tee aina sähkölaitteisiin kohdistuvat työt jännitteettöminä. Ennen töiden alkua sähkö on katkaistava joko pääkytkimellä, poistamalla sulakkeet tai irrottamalla sähkölaitteen pistotulppa pistorasiasta. Varmista myös, ettei kukaan muu pääse kytkemään sähköä työkohteeseen.
Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja käyttötoimenpiteitä:
- Sulakkeen vaihto (asunnon ja valonsäätimen eli himmentimen sulakkeen vaihto, automaattisulakkeen asettaminen toimintakuntoon)
- Valaisimen lampun ja sytyttimen vaihto
- Jännitteettömyyden toteaminen hyväksytyllä jännitteenkoettimella, kun tehdään jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja töitä
- Vikavirtasuojakytkimen toiminnan testaus
Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja korjaus- ja asennustöitä:
- yksivaiheisen jatkojohdon korjaus ja teko
- sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan vaihto
- sisustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli "sokeripalalla"
- kiinteässä asennuksessa "sokeripalan" korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla sekä vioittuneen valaisinliitinpistorasian vaihto
- harrastustoimintana tehtävä sähkölaitteiden kokoonpano esim. elektroniikan rakennussarjasta ja tälläisen laitteen korjaaminen
Jokaiselle sähkönkäyttäjälle sallittuja muita töitä:
- omakotitalon antennin asentaminen
- sähkölaitteiden mekaanisten osien korjaaminen, esim. pesukoneen letkun vaihto, edellyttäen että laitteen kosketus- ja vesisuojaus eivät muutu
- luotettavasti ja kokonaan jännitteettömiksi tehtyjen sähköasennusten purku
- kaapeliojan kaivu ja kaapelin veto maahan. Ennen kaapeliojan peittämistä on sähköalan ammattilaisen todettava, että työ on tehty asianmukaisesti
Sähköiskuun kuoli viime vuonna kolme ihmistä
Sähköisku aiheutti viime vuonna kolme kuolemaa ja sähkön aiheuttamissa tulipaloissa kuoli 11 henkilöä. Sähkötapaturman uhreista yksi oli sähköalan ammattilainen, joka sai sähköiskun voimajohdon asennustyössä. Toinen oli LVI-asentaja, joka kuoli sähköiskuun omakotitalon lämminvesivaraajan asennuksen yhteydessä. Kolmas tapaus sattui yöaikaan rakennuksen purkutyömaalla, jossa mies sai sähköiskun muuntamosta. Sähköiskukuolemia sattuu keskimäärin 2-4 vuodessa ja määrä on pysynyt suunnilleen samana jo parikymmentä vuotta.
Viime vuoden sähköiskukuolemista kaksi johti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tutkintaan. Sähköalan ammattilaisen kuolema johtui turvallisuusohjeiden puutteellisesta noudattamisesta. Työkohdetta ei ollut työmaadoitettu kunnolla, minkä vuoksi sähköasentaja sai tappavan sähköiskun viimeistellessään asennusta voimajohtotyömaalla. Myös työmaan sähkötyöturvallisuuden valvonnassa ja johtamisessa oli puutteita. Yritystä ei löytynyt Tukesin sähköurakoitsijarekisteristä, johon kaikkien Suomessa sähkötöitä tekevien toiminnanharjoittajien pitää rekisteröityä.
Toisessa tapauksessa LVI-asentaja kuoli tehtyään virheellisesti ja luvatta sähkökytkentöjä omakotitalossa. Asentaja kytki lämminvesivaraajan pistoliittimen virheellisesti, minkä seurauksena varaajan runko tuli jännitteiseksi ja aiheutti kuolemaan johtaneen sähköiskun. LVI-asentajalla ei ollut sähköasennuksiin vaadittavaa ammattitaitoa eikä hänen työnantajallaan sähköurakointioikeuksia.
Tukesin tietoon tuli viime vuonna 95 sähkötapaturmaa, joissa oli osallisena yhteensä 100 uhria. Kolmessa tapauksessa sähköiskun saaneita oli kaksi henkilöä, ja yhdessä tapauksessa kolme asentajaa sai yhtäaikaisen sähköiskun maadoitusköyden osuessa jännitteiseen johtoon. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 39, joista kaikki olivat miehiä. Maallikoille ja tehtävään opastetuille sattui 58 sähkötapaturmaa, uhreista 14 oli naisia.
Muille kuin sähköalan ammattilaisille sähkötapaturmia sattuu esimerkiksi liikuttaessa luvattomasti junaradoilla tai varomattomasti avojohtojen läheisyydessä. Sähköiskun voi aiheuttaa vaikkapa hiilikuituisen onkivavan tai ajoneuvon puomin osuminen avojohtoon. Sähköiskuun ei tarvita aina edes kosketusta, sillä sähkö "hyppää". Tämän vuoksi avojohtojen lähellä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä.
Sähkötapaturmia sattuu myös kotona ja puutarhassa, ja usein syynä ovat vioittuneet sähkölaitteet, väärin kytketyt jatkojohdot tai laitteiden väärinkäyttö. Myös omatoimiset sähköasennukset tai itse korjatut sähkölaitteet aiheuttavat vaaratilanteita ja onnettomuuksia. Tukes muistuttaa, että kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitteiden korjauksia saavat tehdä ainoastaan sähköalan ammattilaiset.
Sähkön aiheuttamissa tulipaloissa kuolee vuosittain enemmän ihmisiä kuin sähköiskujen seurauksena. Viime vuonna sähköpalokuolemia oli edellisvuoden tapaan 11. Sähköpalokuolemien uhreja ovat usein vanhukset tai toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt. Sähkölaitteesta alkaneen palon syy on useimmiten ihmisen toiminta - huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen. Lieden unohtuminen päälle tai pyykin kuivattaminen kiukaan yläpuolella ovat yleisimpiä palon aiheuttajia. Sähköpalo voi johtua myös vioittuneesta asennuksesta. Sähköpalot voi välttää kun käyttää sähkölaitteita oikein ja huolehtii niiden kunnossapidosta sekä jättää asennukset ja laitteiden korjaukset ammattilaisille.
Tukes tilastoi onnettomuuksia ja vaaratilanteita VARO-rekisteriin ja julkaisee vuosittain tapaturmatilastoja. Myös onnettomuustutkintaraportit sekä tutkimukset ovat luettavissa Tukesin verkkosivuilla.
Lisätietoja: Yli-insinööri Harri Westerlund, puhelin 029 5052 572,etunimi.sukunimi@tukes.fi
LIITTEET:
Tukesin onnettomuustutkintaraportit 2013
Sähköpaloihin liittyviä tutkimuksia:
Sähkolaitteistoista aiheutuneet tulipalot ja palovaarat Suomessa (2014), pdf